Srimad Bhagavatam 5. laulu

21,00 

Srimad Bhagavatamin viidennessä laulussa Maharaja Priyavrata etsii Naradan lootusjalkoja ja tämän hyvien ohjeiden antamaa suojaa, Maharaja Agnidhra palvoo Brahmaa ja Krishnan avatara Rishabhadeva opettaa pojilleen ihmiselämän tarkoituksesta. Kuullaan kiehtova tarina kuningas Bharatasta ja tämän myötätunnosta vastasyntynyttä peuran vasaa kohtaan. Elämänsä viime hetkillä hän kuitenkin kiintyy tuohon peuraan liikaa, ja syntyy sen tähden seuraavassa elämässään peuraksi. Peuran kehon jätettyään hän syntyy valaistuneeksi Jada Bharataksi, joka käyttäytyy kuin typerys, välttääkseen turhan huomion. Kerran hän joutui kantamaan kantotuolissa kulkevaa kuningasta, ja osoitti myötätuntoa polulla kulkevia muurahaisia kohtaan, ja niitä väistellessään keikutti epämukavasti kuningasta. Kuningas tietenkin suutahti ja vaati selitystä, jolloin Jada Bharata ryhtyi neuvomaan Maharaja Rahuganaa aineellisen onnen vähäpätöisyydestä ja antaumuksellisen palvelun kunniasta. Kuulemme myös mystisestä Jambudvipasta, Ganges-joen laskeutumisesta universumien halki, maailmankaikkeuden rakenteesta, auringon liikkeistä ja eri planeettajärjestelmistä, Krishnan inkarnaation Anantan kauneudesta ja riipiviä kuvauksia helvetillisistä planeetoista.

201 varastossa

Tuotetunnus (SKU): 1610811 Osasto:

Kuvaus

Intian ajaton viisaus alunperin kulkeutui puheen kautta opettajalta oppilaalle, mutta kun ihmisten kyky muistaa himmentyi kirjoitti Srila Vyasadeva tärkeimmät Veda-tekstit kirjalliseen muotoon noin 5000 vuotta sitten. Kun massiivinen projekti tuli päätökseen, Vyasadeva yllättäen tunsi alakuloa, ja kysyi henkiseltä opettajaltaan syytä tähän. Narada Muni kehotti häntä silloin kirjoittamaan Srimad Bhagavatamin, joka sisältäisi vain tärkeistä tärkeimmät Veda-tekstien aiheet. Tämän tehtyään Srila Vyasadeva tunsi suurta tyytyväisyyttä. Srimad Bhagavatamia kutsutaankin Veda-kirjallisuuden kypsäksi hedelmäksi.